Nyt ollaan niin monena päivänä ollu rakennuksilla Roosankin kanssa, että ihan oudolta tuntuu että ei lähdetä aamulla mihinkään. Eilenkin oltiin koko päivä rakentamassa. Ja tälläsiä kivoja sarviheppuja oli sielä meidän seuranamme. On siinä kanssa elukka, kun sarvet on niin pitkät että on vaikea liikkua niiden kanssa.


Samaa muuraushommaa sielä on vielä täksi päiväksi, mutta sitten sen pitäisloppua.
Elikkäs ollaan kolmatta harkkokerrosta muuraamassa. Kolmasonkin kaikista hitain, kun pitää mittailla niin tarkasti, että tulee oikeanlainen sitten.

Tänään onkin jännät paikat, kun porakaivo kaivetaan. Saas nähdä miten syvän siitä joutuu tekemään, ennenkuin tulee vettä. Eilen ihan siinä naapurissa oltiin porattu vain 45metriä, joten heille oli tullut halpa kaivo. Toisaalta toiselle naapurille oltiin jouduttu poraamaan 120metriä, eli se on ihan tuuripeliä oikeasti.
Tälläisellä värkillä ne sitten sen kaivon poraa. Harmi että en itse ole näkemässä sitä porausta. Tuo kone oli vaan valmiiksi jo tuotu sinne.


Ihan iltaan ja pimeään asti sielä meinaa aina mennä, vaikka päivällä onkin ihan teepaita keli. Illaksi on pakko vauvallekin laittaa haalari päälle, ettei tule kylmä. Rakennuksella kaikista kätevintä on pitää vauvaa kantoliinassa. Siinä voi samalla jotain tehdä ja sitten koko aika tietää mitä vauva tekee. Ja vieläpä oikeastaan parhaiten siinä vauva viihtyykin. Tuollanen reilun seitsemänkilon paino mukana hommissa myös kohottaa kuntoa nopeasti.